Nyt olen esitellyt niin monta neulottua työtä, että on aika esitellä jotain muutakin tyyliä.
Viime vuonna ompelin elämäni ensimmäistä kertaa jotain omatoimisesti. Ohjeen lukeminen oli mielestäni hankalaa ja jouduinkin moneen kertaan kysymään apuja äidiltä tai siskolta.
Sisareni lapset tykkäävät RRstä eli Risto Räppääjästä ja löysinkin aiheeseen sopivat ohjeet selaillessani Suurta Käsityölehteä.
Tein vanhimmalle ja kolmannelle, poikia kumpainenkin, Risto Räppääjän hupparit. Nyt en äkkiseltään löytänyt kuvaa kummastakaan hupparita, joten niistä kerron myöhemmin. Mutta tässä on toiselle, eli tytölle, tehty Nelli Nuudelipään tunika.
Miten voi olla ompeleminen vaikeaa. Eikä tämän tekeminen lähtenyt muutenkaan heti hyvin käyntiin. Ensin en löytänyt millään oikeaa kangasta, ja siskoni kävikin monella muulla paikkakunnalla kangaskaupassa metsästämässä kyseistä kangasta. Sitten kun vihdoin sain kankaat käsiin, alkoi kaavojen sovittaminen ja leikaaminen. Muistan hihojen tuottaneen suuria ongelmia, koska en tajunnut kuinka nuo pikkuhihat laitetaan paikalleen. Onneksi taisi joku olla tukena ja kertoa tuossa kohtaa kuinka ne laitetaan. Nyöri on tehty muutamastakin pienestä kengännnauhasta, joista on vain leikattu kovat päät (tietenkin jätetty kahteen päähän ne) ja ommeltu yhteen.
Eiköhän tämä riitä tästä ompelemisen vaikeudesta. Pysyn neulomisessa. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti